Kokoomuksen taktiikkana kuntavaaleissa näyttää olevan konkretian välttäminen sekä pitäytyminen mielikuvatasolla. Puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen totesi kuntien tilanteesta, että valtionosuuksia ei voida aina vain kasvattaa, vaan "kunnissa on käärittävä hihat".
Kauhajoen tapahtumien jälkimainingeissa Katainen puolestaan vaati "välittämisen ryhtiliikettä".
Kommentit ovat tyhjää sanahelinää. Katainen ei lupaa lisää rahaa nuorten mielenterveyspalveluihin tai kouluterveydenhuoltoon, jota ei ole nostettu laman jälkeisen alasajon jälkeen entiselle tasolle vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan ennen. Valtiovarainministeri ei myöskään kannata aseiden saatavuuden jyrkkää rajoittamista.
Hihojen käärimisellä kokoomuksen puheenjohtaja vihjaa, että kunnissa tarvitaan yhä edelleen lisätehostamista. Hän ei kuitenkaan täsmentänyt, keitä säästöjen puristuksissa kamppailevia kuntien työntekijöitä vaatimus koskee.
Kuntien valtionosuudet ovat jääneet suhteellisesti selvästi jälkeen yleisestä kansantalouden kasvusta. Tämä on ollut tietoista politiikkaa, jolla on pyritty uusliberalismin oppien mukaisesti supistamaan julkista sektoria.
Kataisen väite, jonka mukaan kuntien valtionosuuksia ei voitaisi kasvattaa, ei pidä paikkaansa. Kyse on poliittisesta arvovalinnasta. Halutaanko julkiset palvelut turvata, vai pyritäänkö niiden yksityistämiseen ja ulkoistamiseen?
maanantai 29. syyskuuta 2008
torstai 11. syyskuuta 2008
MARTTI AHTISAARI HARHAPOLUILLA
Suomen ex-presidentti Martti Ahtisaari on puhunut jälleen joutavia. Ahtisaari analysoi Helsingin Sanomissa (10.9.) Georgian kriisiä ja Venäjää.
Siteeraus (Ahtisaari pohtii oliko Venäjä pettynyt siihen ettei kansainvälinen yhteisö kuunnellut sen näkemyksiä mm. Kosovon kysymyksessä):
"Jos kokee, että ei kuunnella,täytyy pohtia, mistä se mahdollisesti johtuu. Ei ole minkään suurvallan tapa käyttäytyä, kuten nyt tehtiin Georgiassa. Jos on koettu, että esimerkiksi 90-luvulla kärsittiin huonosta kohtelusta, on monenlaisia käyttäytymistapoja. Voihan lähteä esimerkiksi rakentamaan demokratiaa omassa maassaan".
Lisäksi Ahtisaari toteaa, että Venäjän uusi voimapolitiikka on "lähinnä vahingollista sille itselleen". Hän myös toteaa, kuten professori Lauri Hannikainen (HS 9.9.), että Kosovoa ei voi millään lailla verrata Etelä-Ossetian tai Abhasian tilanteeseen.
Ahtisaaren "analyysistä" puuttuu Hannikaisen tavoin kokonaan Georgian rooli sodan aloittajana. Kannattaa huomata, että Ahtisaaren näkemykset vastaavat totuttuun tapaan pilkulleen Washingtonin näkemyksiä. Mitä Hesariin tulee, niin tuntuu siltä, että se on viime päivinä tehostanut historian uudelleenkirjoittamisen missiotaan (eilen Hannikainen, tänään Ahtisaari).
Käsittämätön oli myös Ahtisaaren kommentti, jonka mukaan "Venäjällä olisi tuskin mitään sitä vastaan, jos Suomi päättäisi liittyä sotilasliitto Natoon". Liittymisen perusteluksi hän esittää: "Sillä lailla pääsemme eroon suomettumiskeskustelusta maailmalla". Hän jatkaa: "Luulisi, että Venäjällä on intressi auttaa naapurina ja ystävänä".
Ensiksi on kysyttävä, mille vuosikymmenelle Ahtisaari on jämähtänyt? Onko kenelläkään muulla kuin Ahtisaarella havaintoja "maailmalla käytävästä suomettumiskeskustelusta"?? Entäpä sitten: "Venäjällä on intressi auttaa naapurina ja ystävänä (Suomea pääsemään eroon suomettumiskeskustelusta maailmalla)"??
En voi ymmärtää, mitä ihmeen intressiä nyky-Venäjällä olisi auttaa Suomea pääsemään irti Ahtisaaren virtuaalimaailmassa käytävästä "suomettumiskeskustelusta", vieläpä Suomen Natoon liittymisen avulla!!
Historian uudelleenkirjoittamisen missio yhdistyy Helsingin Sanomissa Nato-missioon. Kumpikaan tuskin ainakaan heikkenee lähiaikoina. Täytyy olla valppaana, vaikka varsinaiset sotatoimet ovatkin ohi Kaukasuksella.
Siteeraus (Ahtisaari pohtii oliko Venäjä pettynyt siihen ettei kansainvälinen yhteisö kuunnellut sen näkemyksiä mm. Kosovon kysymyksessä):
"Jos kokee, että ei kuunnella,täytyy pohtia, mistä se mahdollisesti johtuu. Ei ole minkään suurvallan tapa käyttäytyä, kuten nyt tehtiin Georgiassa. Jos on koettu, että esimerkiksi 90-luvulla kärsittiin huonosta kohtelusta, on monenlaisia käyttäytymistapoja. Voihan lähteä esimerkiksi rakentamaan demokratiaa omassa maassaan".
Lisäksi Ahtisaari toteaa, että Venäjän uusi voimapolitiikka on "lähinnä vahingollista sille itselleen". Hän myös toteaa, kuten professori Lauri Hannikainen (HS 9.9.), että Kosovoa ei voi millään lailla verrata Etelä-Ossetian tai Abhasian tilanteeseen.
Ahtisaaren "analyysistä" puuttuu Hannikaisen tavoin kokonaan Georgian rooli sodan aloittajana. Kannattaa huomata, että Ahtisaaren näkemykset vastaavat totuttuun tapaan pilkulleen Washingtonin näkemyksiä. Mitä Hesariin tulee, niin tuntuu siltä, että se on viime päivinä tehostanut historian uudelleenkirjoittamisen missiotaan (eilen Hannikainen, tänään Ahtisaari).
Käsittämätön oli myös Ahtisaaren kommentti, jonka mukaan "Venäjällä olisi tuskin mitään sitä vastaan, jos Suomi päättäisi liittyä sotilasliitto Natoon". Liittymisen perusteluksi hän esittää: "Sillä lailla pääsemme eroon suomettumiskeskustelusta maailmalla". Hän jatkaa: "Luulisi, että Venäjällä on intressi auttaa naapurina ja ystävänä".
Ensiksi on kysyttävä, mille vuosikymmenelle Ahtisaari on jämähtänyt? Onko kenelläkään muulla kuin Ahtisaarella havaintoja "maailmalla käytävästä suomettumiskeskustelusta"?? Entäpä sitten: "Venäjällä on intressi auttaa naapurina ja ystävänä (Suomea pääsemään eroon suomettumiskeskustelusta maailmalla)"??
En voi ymmärtää, mitä ihmeen intressiä nyky-Venäjällä olisi auttaa Suomea pääsemään irti Ahtisaaren virtuaalimaailmassa käytävästä "suomettumiskeskustelusta", vieläpä Suomen Natoon liittymisen avulla!!
Historian uudelleenkirjoittamisen missio yhdistyy Helsingin Sanomissa Nato-missioon. Kumpikaan tuskin ainakaan heikkenee lähiaikoina. Täytyy olla valppaana, vaikka varsinaiset sotatoimet ovatkin ohi Kaukasuksella.
tiistai 9. syyskuuta 2008
PROFESSORI KIISTÄÄ KANSANMURHAN ETELÄ-OSSETIASSA
Lauri Hannikainen, kansainvälisen oikeuden professori Turun yliopistosta, kirjoittaa Helsingin Sanomien vieraskynässä (9.9.) Georgian kriisistä.
Hän kiistää Venäjän perustelut (kansanmurhan estäminen, omien kansalaisten suojelu) Etelä-Ossetiaan tunkeutumiselle: "Venäjän perustelut ovat kestämättömiä, sillä Etelä-Ossetiassa ei tapahtunut kansanmurhaa, eikä valtiolla ole oikeutta tunkeutua asevoimin toiseen valtioon omien kansalaistensa suojelemiseksi". (vahvennus T.L.)
Georgia hyökkäsi 7.8. Etelä-Ossetiaan, ja pääkaupunki Tshinvalin muutamia tunteja kestäneiden hellittämättömien pommitusten jälkeen (mm. sairaalat, yliopisto, asuintalot jne.) kuolonuhreja oli suurimpien arvioiden mukaan jopa 2000, joka tapauksessa vähintään 1600. Hannikaisen luulisi olevan tästä tietoinen, ja jos ei ole, hän ei ole tehtävässään pätevä.
Hannikainen sanoo kuitenkin, että kansanmurhaa ei tapahtunut. Mielestäni tämä on holokaustin kiistämistä pienessä mittakaavassa. On lisäksi melkoista jeesustelua sanoa nykyisessä maailmanpolitiikan tilanteessa ja historian valossa, ettei valtiolla ole oikeutta tunkeutua asevoimin toiseen valtioon omien kansalaistensa suojelemiseksi.
Öljyintressien suojelemiseksi saa sen sijaan tehdä mitä tahansa, vaikkapa tappaa miljoona ihmistä kuten Irakissa. Kommunistisen hallinnon kaatamiseksi saa puolestaan tappaa ilman seuraamuksia kolme miljoonaa ihmistä (Vietnam).
Entäpä Hannikaisen Etelä-Ossetiaan vertaama Kosovo, jossa suurimmat kauheudet alkoivat – toisin kuin Hannikainen väittää - vasta Naton pommituksista? Milloin näihin tapauksiin puututaan kansainvälisen oikeuden törkeinä rikkomuksina? Saamme todennäköisesti odottaa pitkään.
Mihin Suomessa tarvitaan kansainvälisen oikeuden vääristelyä, kun sen korkein asiantuntemus on tätä tasoa?
Hän kiistää Venäjän perustelut (kansanmurhan estäminen, omien kansalaisten suojelu) Etelä-Ossetiaan tunkeutumiselle: "Venäjän perustelut ovat kestämättömiä, sillä Etelä-Ossetiassa ei tapahtunut kansanmurhaa, eikä valtiolla ole oikeutta tunkeutua asevoimin toiseen valtioon omien kansalaistensa suojelemiseksi". (vahvennus T.L.)
Georgia hyökkäsi 7.8. Etelä-Ossetiaan, ja pääkaupunki Tshinvalin muutamia tunteja kestäneiden hellittämättömien pommitusten jälkeen (mm. sairaalat, yliopisto, asuintalot jne.) kuolonuhreja oli suurimpien arvioiden mukaan jopa 2000, joka tapauksessa vähintään 1600. Hannikaisen luulisi olevan tästä tietoinen, ja jos ei ole, hän ei ole tehtävässään pätevä.
Hannikainen sanoo kuitenkin, että kansanmurhaa ei tapahtunut. Mielestäni tämä on holokaustin kiistämistä pienessä mittakaavassa. On lisäksi melkoista jeesustelua sanoa nykyisessä maailmanpolitiikan tilanteessa ja historian valossa, ettei valtiolla ole oikeutta tunkeutua asevoimin toiseen valtioon omien kansalaistensa suojelemiseksi.
Öljyintressien suojelemiseksi saa sen sijaan tehdä mitä tahansa, vaikkapa tappaa miljoona ihmistä kuten Irakissa. Kommunistisen hallinnon kaatamiseksi saa puolestaan tappaa ilman seuraamuksia kolme miljoonaa ihmistä (Vietnam).
Entäpä Hannikaisen Etelä-Ossetiaan vertaama Kosovo, jossa suurimmat kauheudet alkoivat – toisin kuin Hannikainen väittää - vasta Naton pommituksista? Milloin näihin tapauksiin puututaan kansainvälisen oikeuden törkeinä rikkomuksina? Saamme todennäköisesti odottaa pitkään.
Mihin Suomessa tarvitaan kansainvälisen oikeuden vääristelyä, kun sen korkein asiantuntemus on tätä tasoa?
torstai 4. syyskuuta 2008
GEORGIA, DEMOKRATIAN MALLIOPPILAS?
Helsingin Sanomien ulkomaan osion etusivu julistaa (3.9.): "USA:ssa Georgiaa pidetään demokratian mallioppilaana".
Suomalaista mediaa seuraamalla ei tietäisi, että Mihail Saakashvili on diktatorinen johtaja, joka muun muassa on sulkenut vastustajiensa tiedotusvälineitä. Georgiassa syyllistyttiin edellisten vaalien alla myös opposition edustajien pahoinpitelyihin. Maailmalla näitä asioita käsiteltiin jopa valtamedian toimesta jonkin verran.
Meillä tästä ei hiiskuta mitään. Päinvastoin ylläpidetään mielikuvaa Georgiasta taistelemassa "vapauden ja demokratian puolesta" Venäjää vastaan. Hesarin vieraskynässä (2.9.) Arkadi Moses (Ulkopoliittinen instituutti) sanoi asiasta yhden sivulauseen verran mahdollisimman häveliäästi: "...Georgian presidentin Mihail Saakashvilin demokraattinen uskottavuus on jättänyt paljon toivomisen varaa". Siinä kaikki.
Se, että Georgiaa pidetään USA:ssa demokratian mallioppilaana, kertoo yleisemminkin vallitsevasta demokratiakäsityksestä. Tätä samaa demokratiaa levitetään parhaillaan myös Irakiin, aivan kuten aiemmin Vietnamiin tai vaikkapa Chileen vuonna 1973, jossa kansa ei ymmärtänyt valita vaaleissa oikein. USA palauttikin maahan demokratian istuttamalla sen johtoon sotilasdiktaattorin ja hirmuhallitsijan, Augusto Pinochetin.
Arkadi Moses muuten totesi samassa Hesarin jutussa, että lännen ideologiana on "levittää demokratiaa". Hän oli ilmeisesti vakavissaan, onhan hän sentään maamme ulkopoliittisen asiantuntemuksen kehdon, Ulkopoliittisen instituutin, tutkija.
Suomalaista mediaa seuraamalla ei tietäisi, että Mihail Saakashvili on diktatorinen johtaja, joka muun muassa on sulkenut vastustajiensa tiedotusvälineitä. Georgiassa syyllistyttiin edellisten vaalien alla myös opposition edustajien pahoinpitelyihin. Maailmalla näitä asioita käsiteltiin jopa valtamedian toimesta jonkin verran.
Meillä tästä ei hiiskuta mitään. Päinvastoin ylläpidetään mielikuvaa Georgiasta taistelemassa "vapauden ja demokratian puolesta" Venäjää vastaan. Hesarin vieraskynässä (2.9.) Arkadi Moses (Ulkopoliittinen instituutti) sanoi asiasta yhden sivulauseen verran mahdollisimman häveliäästi: "...Georgian presidentin Mihail Saakashvilin demokraattinen uskottavuus on jättänyt paljon toivomisen varaa". Siinä kaikki.
Se, että Georgiaa pidetään USA:ssa demokratian mallioppilaana, kertoo yleisemminkin vallitsevasta demokratiakäsityksestä. Tätä samaa demokratiaa levitetään parhaillaan myös Irakiin, aivan kuten aiemmin Vietnamiin tai vaikkapa Chileen vuonna 1973, jossa kansa ei ymmärtänyt valita vaaleissa oikein. USA palauttikin maahan demokratian istuttamalla sen johtoon sotilasdiktaattorin ja hirmuhallitsijan, Augusto Pinochetin.
Arkadi Moses muuten totesi samassa Hesarin jutussa, että lännen ideologiana on "levittää demokratiaa". Hän oli ilmeisesti vakavissaan, onhan hän sentään maamme ulkopoliittisen asiantuntemuksen kehdon, Ulkopoliittisen instituutin, tutkija.
tiistai 2. syyskuuta 2008
PRESIDENTTI ISOJEN POIKIEN TIELLÄ
Äänestysaktiivisuus on laskenut Suomessa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana melko tasaisesti samaa tahtia uusliberalismin voittokulun kanssa. Demokratia on kaventunut hälyttävästi. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet, kun talouselämä ja pääoma ovat kaapanneet yhteiskunnallisen aloitteen itselleen.
Poikkeuksena laskevaan äänestysintoon ovat presidentinvaalit. Ne jaksavat yhä sytyttää ihmisiä äänestämään lähes entiseen malliin. Ei siten ole ihme, että presidentti-instituutiota vastaan on viime aikoina hyökätty voimakkaasti.
Valtamedia huutaa yhdessä kuorossa presidentin valtaoikeuksien kaventamisen puolesta. Perusteluna on käytetty muun muassa sitä, että nykyinen presidentti on kehdannut käyttää hänelle kuuluvaa valtaa esimerkiksi nimitysasioissa ja ulkopolitiikan johdossa, viimeksi EU:n Georgia-hätäkokouksessa.
Suosionsa sitkeästi säilyttänyt presidentti-instituutio on piikki lihassa Suomen Nato-intoilijoille ja muille lännettäjille. Kansalaisten enemmistön kantoja esimerkiksi Nato-asiassa myötäilevä nykyinen presidentti pitää sysätä syrjään, kun isot pojat (Stubb, Häkämies jne.) alkavat huseerata Suomea USA:n vasalliksi Natoon kansalaismielipiteestä vähääkään välittämättä.
Poikkeuksena laskevaan äänestysintoon ovat presidentinvaalit. Ne jaksavat yhä sytyttää ihmisiä äänestämään lähes entiseen malliin. Ei siten ole ihme, että presidentti-instituutiota vastaan on viime aikoina hyökätty voimakkaasti.
Valtamedia huutaa yhdessä kuorossa presidentin valtaoikeuksien kaventamisen puolesta. Perusteluna on käytetty muun muassa sitä, että nykyinen presidentti on kehdannut käyttää hänelle kuuluvaa valtaa esimerkiksi nimitysasioissa ja ulkopolitiikan johdossa, viimeksi EU:n Georgia-hätäkokouksessa.
Suosionsa sitkeästi säilyttänyt presidentti-instituutio on piikki lihassa Suomen Nato-intoilijoille ja muille lännettäjille. Kansalaisten enemmistön kantoja esimerkiksi Nato-asiassa myötäilevä nykyinen presidentti pitää sysätä syrjään, kun isot pojat (Stubb, Häkämies jne.) alkavat huseerata Suomea USA:n vasalliksi Natoon kansalaismielipiteestä vähääkään välittämättä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
