keskiviikko 29. lokakuuta 2008

KUNNAT TOIVOTALKOISIIN - SÄÄSTÖLISTOJA LUVASSA

Kokoomus laski peukalonsa alas välittömästi kuntavaalien jälkeen. Jyrki Katainen pelottelee jo kuntia tulevilla säästölistoilla. Tämäkö on se "positiivinen viesti", jonka avulla kokoomus vaalit voitti?

Kokoomus lupaa lisätä palveluseteleiden käyttöä kunnissa. Se kuulemma lisää "joustavuutta" palveluiden saatavuuteen. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemen (kok) mukaan "kuntarajat pitää saada matalammiksi siten, että palveluja voi hakea yli kuntarajojen" (HS 29.10.).

Mutta kuka haluaa hakea palveluita ehdoin tahdoin kauempaa toisen kunnan alueelta? Joustavuuspuheilla taidetaan totuttaa ihmisiä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jälkeiseen aikaan, jolloin lähipalveluiden alasajon jälkeen palveluita on pakko hakea kaukaa naapurikunnan puolelta.

Kuntaliitosten yhteydessä palvelut puolestaan keskitetään tulevaisuudessa maakuntien kasvukeskuksiin. Niihin liittyneistä pienemmistä kunnista taas lähipalveluita ajetaan alas säästämisen nimissä.

Sama pätisi pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) mahdollisesti yhdistyttyä. Osa palveluista keskitettäisiin Helsinkiin. Tästä esimerkkinä vaikkapa päivystyksen keskittäminen Meilahteen. Tällainen kehitys on toki mahdollista kokoomusvetoisella pääkaupunkiseudulla vaikka kunnat eivät yhdistyisikään.

PERUSSUOMALAISTEN PROTESTIKUPLA PUHKEAA

Perussuomalaisista, "protestipuolueesta", on tulossa kokoomuksen apupuolue useissa kunnissa. Timo Soini on tähänkin asti Espoon valtuustossa ollut hyväksymässä palveluiden ulkoistamisia ja yksityistämisiä. Eduskunnassa perussuomalaiset ovat hyväksyneet lähipalveluita heikentävän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen.

Sama linja tulee jatkumaan uusissa kuntien valtuustoissa tulevallakin kaudella. Protestipuoluesumutus unohtuu pikkuhiljaa taka-alalle ja puolue ryhtyy sulassa sovussa yhteistyöhön kokoomuksen kanssa palveluiden ulkoistamisessa ja yksityistämisessä.

Perussuomalaisten taktiikkana on sysätä vastuu yhteiskunnallisten olojen heikentymisestä asiaan täysin syyttömien maahanmuuttajien niskaan. Samalla todelliset syylliset pääsevät kätevästi pälkähästä.

Ei ihme, että Timo Soinista ja hänen puolueestaan on tullut valtamedian lellikki. Perussuomalaisten maahanmuuttajakriittinen politiikka vie huomion todellisista ongelmista, jotka pohjimmiltaan kumpuavat fundamentalistisen kapitalismin epäoikeudenmukaisuudesta.

maanantai 13. lokakuuta 2008

FINANSSIKRIISI, KUNTAVAALIT JA PERUSPALVELUT

Maailmanlaajuinen finanssikriisi paljastaa selkeästi vallitsevan talousjärjestelmän luonteen. Nykyiseen valtiokapitalismiin liittyy olennaisesti voittojen yksityistäminen sekä toisaalta riskien ja tappioiden sosialisointi. Tavalliset veronmaksajat joutuvat nytkin ottamaan kontolleen Wall Streetin uhkarohkeiden ja ahneiden pankkiirien aiheuttaman katastrofin tähtitieteelliset kustannukset.

Kriisin vaikutukset ulottuvat myös meille. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen on todennut, että kansainvälisen finanssikriisin seurauksena julkisia menoja on ehkä leikattava parin kolmen vuoden kuluttua.

Kataisen näkemys ei yllätä. Onhan esimerkiksi kuntien valtionosuuksia supistettu jo viimeiset 15-20 vuotta, riippumatta hallituksessa istuvista puolueista tai kansantalouden ennätysmäisestä kasvusta. Nyt Wall Streetin pankkiirien aiheuttamasta katastrofista on tulossa veruke heikentää, yksityistää ja ulkoistaa terveydenhuoltoa ja muita hyvinvointipalveluja entisestään.

Kokoomus on naamioitunut vaalien alla työväenpuolueeksi ja hyvinvointipalveluiden puolustajaksi. Rehellisempää olisi puhua avoimesti tulevista peruspalveluiden leikkauksista ja heikennyksistä. Näistä puhumalla ei vain taitaisi tulla vaalivoittoa.

Yleinen hokema on, että vaalit voitetaan poliittisessa keskustassa. Hokema ei pidä paikkaansa; vaalit voitetaan vasemmalla, johon kaikki puolueet hakeutuvat vaalien alla. Toinen asia on näiden puolueiden yllättävän punertumisen uskottavuus.

Vaalien alla kannattaa olla tarkkana, huiputtajia on liikkeellä. Kannattaa tarkistaa esimerkiksi valtuustoissa istuvien ehdokkaiden viime kuntavaalien jälkeinen äänestyskäyttäyminen. Saattaa olla, että paljastuu tiettyjä ristiriitaisuuksia puheiden ja tekojen välillä.