Erkki Tuomioja olisi valmis lakkauttamaan vappumarssit sekä muut demariperinteet ja symbolit. Myös vasemmistoliitto voitaisiin Tuomiojan mukaan lopettaa.
Enää jäi puuttumaan, että Tuomioja olisi esittänyt myös Sdp:n ja koko vasemmiston lakkauttamista tarpeettomana.
Skp jäi Tuomiojan madonlukujen ulkopuolelle. Voimme huokaista helpotuksesta.
lauantai 26. huhtikuuta 2008
perjantai 25. huhtikuuta 2008
ELINKEINOELÄMÄ VAATII VERONKEVENNYKSIÄ JA YDINVOIMAA
Elinkeinoelämän vaatimuksilla on taipumus mennä läpi tässä yhteiskunnassa. Nyt vaaditaan yhä suurempia veronkevennyksiä. Vaatimusta perustellaan uhkaavalla taantumalla. Perustelu tuntuu hullunkuriselta. Valtion tuloja pitää siis vähentää, kun taantuma uhkaa?
EK:n Leif Fagernäs esitti tutun argumentin, jonka mukaan verotulot itse asiassa kasvavat veronkevennysten ansiosta. Miten on, tilastoihmiset? Itse ajattelen, että verotulot tietenkin kasvavat, koska talouskin kasvaa - veronkevennyksistä huolimatta, ei niiden ansiosta.
Veronkevennykset ovat selkeästi uusliberalistista, bushilaista politiikkaa. Viime kädessä päämääränä on julkisen sektorin supistaminen. Vaatimukset veronkevennyksistä verhotaan kauniilla päämäärillä, kuten työllisyyden kohentaminen ja palveluiden turvaaminen.
Toisaalla teknologiateollisuus vaatii Suomeen vähintään kahta uutta ydinvoimalaa nyt rakenteilla olevan lisäksi. Se perustelee tarvetta teollisuuden edullisen sähkön tarpeella.
Teknologiateollisuuden matematiikka on perin kummallista. Se arvio sähköntarpeen kasvavan nykyisestä 90,3 terawattitunnista 107 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Rakenteilla olevan voimalan vuosituotanto on 13 terawattituntia, eli puuttumaan jää vuoteen 2020 mennessä 3,7 terawattituntia. Siis olettaen, että mitään muuta uutta sähköntuotantoa ei rakenneta.
Kuitenkin teknologiateollisuus vaatii vielä vähintään kahta uutta ydinvoimalaa. Jos oletetaan, että nämäkin olisivat 13 terawattitunnin voimaloita, olisi sähkökapasiteetti jo lähes 130 terawattituntia kahden uuden voimalan valmistuttua. Siis pelkästään lisäydinvoima mukaan luettuna.
Onko huikeiden lisäydinvoiman rakentamisvaatimusten taustalla pyrkimys tehdä Suomesta sähkön viejä? Missä on demokratia, kun elinkeinoelämä tuntuu sanelevan Suomessa harjoitettavan politiikan?
Mitään päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta pelottavan usein elinkeinoelämän vaatimukset muuttuvat todeksi.
EK:n Leif Fagernäs esitti tutun argumentin, jonka mukaan verotulot itse asiassa kasvavat veronkevennysten ansiosta. Miten on, tilastoihmiset? Itse ajattelen, että verotulot tietenkin kasvavat, koska talouskin kasvaa - veronkevennyksistä huolimatta, ei niiden ansiosta.
Veronkevennykset ovat selkeästi uusliberalistista, bushilaista politiikkaa. Viime kädessä päämääränä on julkisen sektorin supistaminen. Vaatimukset veronkevennyksistä verhotaan kauniilla päämäärillä, kuten työllisyyden kohentaminen ja palveluiden turvaaminen.
Toisaalla teknologiateollisuus vaatii Suomeen vähintään kahta uutta ydinvoimalaa nyt rakenteilla olevan lisäksi. Se perustelee tarvetta teollisuuden edullisen sähkön tarpeella.
Teknologiateollisuuden matematiikka on perin kummallista. Se arvio sähköntarpeen kasvavan nykyisestä 90,3 terawattitunnista 107 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Rakenteilla olevan voimalan vuosituotanto on 13 terawattituntia, eli puuttumaan jää vuoteen 2020 mennessä 3,7 terawattituntia. Siis olettaen, että mitään muuta uutta sähköntuotantoa ei rakenneta.
Kuitenkin teknologiateollisuus vaatii vielä vähintään kahta uutta ydinvoimalaa. Jos oletetaan, että nämäkin olisivat 13 terawattitunnin voimaloita, olisi sähkökapasiteetti jo lähes 130 terawattituntia kahden uuden voimalan valmistuttua. Siis pelkästään lisäydinvoima mukaan luettuna.
Onko huikeiden lisäydinvoiman rakentamisvaatimusten taustalla pyrkimys tehdä Suomesta sähkön viejä? Missä on demokratia, kun elinkeinoelämä tuntuu sanelevan Suomessa harjoitettavan politiikan?
Mitään päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta pelottavan usein elinkeinoelämän vaatimukset muuttuvat todeksi.
VEROTUS "OIKEUDENMUKAISEMMAKSI"?
Yksityisillä lääkäriasemilla työskentelevien lääkäreiden mahdollisuus nostaa palkkatulojaan pääomatuloina ns. holding-yhtiöiden avulla on noussut julkiseen keskusteluun viime aikoina.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen totesi eduskunnassa, että palkkatulojen verotus tulisi laskea niin alas, ettei tällainen kannattaisi.
Pidin tätä tuolloin lähinnä vitsinä. Mutta eikös mitä. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajan Mika Lintilän mielestä osinkotulojen verotusta ei pidä kiristää (HS 24.4.2008).
Sen sijaan Lintilä esittää verotuksen epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi "kannustavuuden" lisäämistä tulohaitarin ylä- ja alapäihin. Kataisen näkemys näyttää saavan laajempaakin kannatusta.
Luulisi, että valtiovarainministeriössä oltaisiin huolissaan näin radikaaleista valtion verotuloja leikkaavista esityksistä. Ehkä kyse onkin siitä, että julkisen talouden asemaa pyritään tietoisesti heikentämään uusliberalismin oppien mukaisesti.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen totesi eduskunnassa, että palkkatulojen verotus tulisi laskea niin alas, ettei tällainen kannattaisi.
Pidin tätä tuolloin lähinnä vitsinä. Mutta eikös mitä. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajan Mika Lintilän mielestä osinkotulojen verotusta ei pidä kiristää (HS 24.4.2008).
Sen sijaan Lintilä esittää verotuksen epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi "kannustavuuden" lisäämistä tulohaitarin ylä- ja alapäihin. Kataisen näkemys näyttää saavan laajempaakin kannatusta.
Luulisi, että valtiovarainministeriössä oltaisiin huolissaan näin radikaaleista valtion verotuloja leikkaavista esityksistä. Ehkä kyse onkin siitä, että julkisen talouden asemaa pyritään tietoisesti heikentämään uusliberalismin oppien mukaisesti.
tiistai 15. huhtikuuta 2008
MIELIKUVAT VASTAAN TODELLISUUS
Elämme aikaa, jossa mielikuvilla on aivan ratkaiseva rooli niin politiikassa kuin muillakin aloilla. Usein puhutaan jonkin henkilön tai tahon uskottavuudesta. Talouskeskustelussa puhutaan kuluttajien uskosta omaan talouteen.
Nato pommitti Kosovoa 1999, koska järjestön uskottavuuden säilyttäminen vaati sitä kylmän sodan jälkeisessä uudessa tilanteessa. Näin on todennut Tony Blair. Ex-ulkoministeri Ilkka Kanervan uskottavuus meni puolestaan tekstiviestikohun myötä.
Tärkeintä ei ole se, mitä jokin taho tai henkilö oikeasti tekee tai osaa. Tärkeintä on mielikuva siitä, että tekee tai osaa, eli on uskottava. Pelottavaa on myös se, että talous nojaa uskoon, ei tosiasioihin.
Kokoomus mainosti juuri Hesarin koko sivun (viime kädessä veronmaksajien maksamalla) ilmoituksella "toivotalkoita", joihin kannustettiin tavallisia kansalaisia. Mielikuvapolitiikka on saavuttanut suomalaisen huippunsa kokoomuksen mainostoimistovetoisessa toivokampanjassa, joka alkoi eduskuntavaaleissa, ja näyttää jatkuvan kuntavaaleissakin.
Asiakysymykset on häivytetty taka-alalle. Mielikuvat jylläävät, aivan kuin minkä tahansa tuotteen mainonnassa. Politiikasta on tullut kilpailevien tuotteiden markkinointia, jossa onnistuneimman mielikuvan luonut mainostoimisto ja sen asiakkaana oleva puolue vie voiton.
Vakavasti politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin suhtautuville tahoille nykyinen kehitys on myrkkyä. Tulevissa kuntavaaleissa tulee entisestään korostumaan asetelma, jossa kolme suurta puoluetta kilpailevat keskenään mielikuvatasolla.
Media tukee tätä kehitystä keskittymällä tulevaisuudessa entistä enemmän vain kolmen suurimman puolueen välisiin vaalikeskusteluihin. Tämä kehityssuunta oli selkeästi nähtävissä jo viime eduskuntavaaleissa.
Nato pommitti Kosovoa 1999, koska järjestön uskottavuuden säilyttäminen vaati sitä kylmän sodan jälkeisessä uudessa tilanteessa. Näin on todennut Tony Blair. Ex-ulkoministeri Ilkka Kanervan uskottavuus meni puolestaan tekstiviestikohun myötä.
Tärkeintä ei ole se, mitä jokin taho tai henkilö oikeasti tekee tai osaa. Tärkeintä on mielikuva siitä, että tekee tai osaa, eli on uskottava. Pelottavaa on myös se, että talous nojaa uskoon, ei tosiasioihin.
Kokoomus mainosti juuri Hesarin koko sivun (viime kädessä veronmaksajien maksamalla) ilmoituksella "toivotalkoita", joihin kannustettiin tavallisia kansalaisia. Mielikuvapolitiikka on saavuttanut suomalaisen huippunsa kokoomuksen mainostoimistovetoisessa toivokampanjassa, joka alkoi eduskuntavaaleissa, ja näyttää jatkuvan kuntavaaleissakin.
Asiakysymykset on häivytetty taka-alalle. Mielikuvat jylläävät, aivan kuin minkä tahansa tuotteen mainonnassa. Politiikasta on tullut kilpailevien tuotteiden markkinointia, jossa onnistuneimman mielikuvan luonut mainostoimisto ja sen asiakkaana oleva puolue vie voiton.
Vakavasti politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin suhtautuville tahoille nykyinen kehitys on myrkkyä. Tulevissa kuntavaaleissa tulee entisestään korostumaan asetelma, jossa kolme suurta puoluetta kilpailevat keskenään mielikuvatasolla.
Media tukee tätä kehitystä keskittymällä tulevaisuudessa entistä enemmän vain kolmen suurimman puolueen välisiin vaalikeskusteluihin. Tämä kehityssuunta oli selkeästi nähtävissä jo viime eduskuntavaaleissa.
perjantai 11. huhtikuuta 2008
IHMEELLINEN MAAILMA osa I
Helsingin Sanomat on lähettänyt toimittajansa ja kuvaajansa Irakiin. He toimivat USA:n armeijan suojeluksessa. Asetelma on hämmentävä - toimittajan näennäisestä kriittisyydestä huolimatta.
HS on Irakin sodan aikana julkaissut myös useita New York Timesin ja Washington Postin Irakin tilannetta käsitteleviä artikkeleita. En ole nähnyt asiasta ainuttakaan kriittistä kommenttia julkisuudessa.
Miten reagoitaisiin, jos HS tai joku muu lähettäisi toimittajan raportoimaan Tsetseniasta venäläisjoukkojen sisältä? Tai jos HS olisi toistuvasti julkaissut vallanpitäjiä lähellä olevien moskovalaislehtien artikkeleita Tsetsenian sodasta?
HS on Irakin sodan aikana julkaissut myös useita New York Timesin ja Washington Postin Irakin tilannetta käsitteleviä artikkeleita. En ole nähnyt asiasta ainuttakaan kriittistä kommenttia julkisuudessa.
Miten reagoitaisiin, jos HS tai joku muu lähettäisi toimittajan raportoimaan Tsetseniasta venäläisjoukkojen sisältä? Tai jos HS olisi toistuvasti julkaissut vallanpitäjiä lähellä olevien moskovalaislehtien artikkeleita Tsetsenian sodasta?
IHMEELLINEN MAAILMA osa II
Länsimaat USA:n johdolla boikotoivat Moskovan olympialaisia vuonna 1980 vastalauseena Neuvostoliiton osallistumiselle Afganistanin sisällissotaan.
Afganistan on tänä päivänä pullollaan läntisiä joukkoja, jotka sotivat maassa "terrorisminvastaisen sodan" valekaavun alla.
Jos olympialaiset järjestettäisiin missä tahansa Afganistanin sotaan osallistuvassa maassa, olisi näiden kisojen boikotointi vain johdonmukaista - boikotoitiinhan Moskovan kisojakin. Luulenpa kuitenkin, että näin ei tapahtuisi. Ajatus tuntuu nykytilanteessa lähinnä utopistiselta.
Nyt jännitetään sitä, osallistuuko George W. Bush Pekingin olympialaisten avajaisiin vai ei. Voi näet olla, että Bush päättää osoittaa mieltään ihmisoikeusrikkomuksia vastaan, ja jättää avajaiset väliin.
Hienoa! Voimme olla maailmassa turvallisin mielin, kun meillä on Bushin kaltainen ihmisoikeuksien väsymätön puolustaja keskuudessamme.
Afganistan on tänä päivänä pullollaan läntisiä joukkoja, jotka sotivat maassa "terrorisminvastaisen sodan" valekaavun alla.
Jos olympialaiset järjestettäisiin missä tahansa Afganistanin sotaan osallistuvassa maassa, olisi näiden kisojen boikotointi vain johdonmukaista - boikotoitiinhan Moskovan kisojakin. Luulenpa kuitenkin, että näin ei tapahtuisi. Ajatus tuntuu nykytilanteessa lähinnä utopistiselta.
Nyt jännitetään sitä, osallistuuko George W. Bush Pekingin olympialaisten avajaisiin vai ei. Voi näet olla, että Bush päättää osoittaa mieltään ihmisoikeusrikkomuksia vastaan, ja jättää avajaiset väliin.
Hienoa! Voimme olla maailmassa turvallisin mielin, kun meillä on Bushin kaltainen ihmisoikeuksien väsymätön puolustaja keskuudessamme.
maanantai 7. huhtikuuta 2008
JÄÄVÄTKÖ ASIAKYSYMYKSET "NUHTEETTOMUUSFASISMIN" JALKOIHIN
Ilkka Kanervan tekstiviestikohun myötä alettiin puhua (presidenttiä myöten) kasvaneista vaatimuksista, mitä tulee poliitikkojen nuhteettomuuteen ja säällisyyteen. Vaarana on (jälleen kerran) amerikkalaisen kulttuurin kritiikitön kopiointi Suomeen.
USA:n valtavirran poliittista keskustelua leimaa nimenomaan puhe ominaisuuksista (qualities), ei asioista (issues). Esimerkiksi presidenttiehdokkaiden mainonta ei juuri eroa hammastahnamainoksista. Näin on huomauttanut amerikkalainen ajattelija Noam Chomsky.
Hän on todennut, että huomion kohdistamisella ehdokkaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin siirretään huomio pois asiakysymyksistä kuten hyvinvointipalvelut, köyhyys, asunnottomuus jne. Tämä palvelee tietenkin "establishmentin" etua.
Sama ilmiö näyttää rantautuneen nyt Suomeenkin. Hieman kärjistäen voi kysyä: Mitä hyötyä olisi ministereiden nuhteettomuudesta, jos samaiset ministerit veisivät meidät rikollisiin sotiin?
Miksi ihmisessä ei saisi olla minkäänlaista särmää? Onko kyse terveysfasismin kaltaisesta nuhteettomuusfasismista? Olemme kaikki, myös ministerit, loppujen lopuksi vain ihmisiä heikkouksinemme ja vikoinemme.
USA:n valtavirran poliittista keskustelua leimaa nimenomaan puhe ominaisuuksista (qualities), ei asioista (issues). Esimerkiksi presidenttiehdokkaiden mainonta ei juuri eroa hammastahnamainoksista. Näin on huomauttanut amerikkalainen ajattelija Noam Chomsky.
Hän on todennut, että huomion kohdistamisella ehdokkaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin siirretään huomio pois asiakysymyksistä kuten hyvinvointipalvelut, köyhyys, asunnottomuus jne. Tämä palvelee tietenkin "establishmentin" etua.
Sama ilmiö näyttää rantautuneen nyt Suomeenkin. Hieman kärjistäen voi kysyä: Mitä hyötyä olisi ministereiden nuhteettomuudesta, jos samaiset ministerit veisivät meidät rikollisiin sotiin?
Miksi ihmisessä ei saisi olla minkäänlaista särmää? Onko kyse terveysfasismin kaltaisesta nuhteettomuusfasismista? Olemme kaikki, myös ministerit, loppujen lopuksi vain ihmisiä heikkouksinemme ja vikoinemme.
keskiviikko 2. huhtikuuta 2008
IRAKIN SOTAA PERUSTELTIIN JOUKKOTUHOASEILLA
Tämä kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipide-sivuilla 2.4.2008. Kirjoituksen otsikko on tuo yllä oleva.
"Suomessa kärsitään ilmeisesti jonkinasteisesta muistinmenetyksestä mitä tulee Irakin sodan alkamisen vaiheisiin. Sodan alkamisen viisivuotispäivän yhteydessä on mediassa lähes täysin vaiettu sodan alkuperäisestä perustelusta, Irakin väitetyistä joukkotuhoaseista.
Nämä perustelut osoittautuivat myöhemmin valheellisiksi. Saddamin kaataminen ja demokratian vienti Irakiin keksittiin sodan perusteluiksi, kun joukkotuhoaseista ei löytynyt jälkeäkään. Tänä päivänä sodan aloittamisen syyksi esitetään kuitenkin nimenomaan nämä jälkeenpäin esitetyt seikat, ja vaietaan joukkotuhoasekysymyksestä.
Monet asiantuntijat epäilivät joukkotuhoaseiden olemassaoloa jo ennen sotaa. Yhdysvallat ja liittouma kuitenkin hyökkäsivät Irakiin, vaikka hyökkäyksellä ei ollut YK:n valtuutusta ja se rikkoi karkeasti kansainvälistä lakia.
Johtuuko sodan alkuperäisestä perustelusta vaikeneminen muistinmenetyksestä vai halusta välttää Yhdysvaltojen arvostelua?"
"Suomessa kärsitään ilmeisesti jonkinasteisesta muistinmenetyksestä mitä tulee Irakin sodan alkamisen vaiheisiin. Sodan alkamisen viisivuotispäivän yhteydessä on mediassa lähes täysin vaiettu sodan alkuperäisestä perustelusta, Irakin väitetyistä joukkotuhoaseista.
Nämä perustelut osoittautuivat myöhemmin valheellisiksi. Saddamin kaataminen ja demokratian vienti Irakiin keksittiin sodan perusteluiksi, kun joukkotuhoaseista ei löytynyt jälkeäkään. Tänä päivänä sodan aloittamisen syyksi esitetään kuitenkin nimenomaan nämä jälkeenpäin esitetyt seikat, ja vaietaan joukkotuhoasekysymyksestä.
Monet asiantuntijat epäilivät joukkotuhoaseiden olemassaoloa jo ennen sotaa. Yhdysvallat ja liittouma kuitenkin hyökkäsivät Irakiin, vaikka hyökkäyksellä ei ollut YK:n valtuutusta ja se rikkoi karkeasti kansainvälistä lakia.
Johtuuko sodan alkuperäisestä perustelusta vaikeneminen muistinmenetyksestä vai halusta välttää Yhdysvaltojen arvostelua?"
tiistai 1. huhtikuuta 2008
HUOMIO POIS TÄRKEISTÄ ASIOISTA
Suomi lähtee mukaan Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin. Suomi osallistuu Naton huippukokoukseen. Suomi hankkii sotakalustoa yhdessä Nato-maiden kanssa.
Suomi pyrkii yhteensovittamaan asetekniikkansa Naton kanssa. Suomi haikailee yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa merkittävää roolia Afganistanin "siviilikriisinhallinnassa". Listaa voisi jatkaa.
Suomen hallitus vie maatamme hitaasti hivuttamalla USA:n johtamaan sotilasliittoon. Ulkopolitiikkamme on alennustilassa.
Mistä sitten puhutaan Suomessa tällä hetkellä? Tekstiviesteistä. Media esiintyy mielellään vallan vahtikoirana silloin, kun on kyse triviaaleista asioista. Olennaiset kysymykset hukkuvat samaan aikaan pinnallisuuden ja viihteellisyyden alle.
Suomi saa Nato-intoilija Alexander Stubbista entistäkin oikeistolaisemman ja militaristisemman ulkoministerin. Tämä on tekstiviestikohun merkittävin ja vakavin seuraus, ja tästä tulisi käydä myös julkista keskustelua.
Suomi pyrkii yhteensovittamaan asetekniikkansa Naton kanssa. Suomi haikailee yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa merkittävää roolia Afganistanin "siviilikriisinhallinnassa". Listaa voisi jatkaa.
Suomen hallitus vie maatamme hitaasti hivuttamalla USA:n johtamaan sotilasliittoon. Ulkopolitiikkamme on alennustilassa.
Mistä sitten puhutaan Suomessa tällä hetkellä? Tekstiviesteistä. Media esiintyy mielellään vallan vahtikoirana silloin, kun on kyse triviaaleista asioista. Olennaiset kysymykset hukkuvat samaan aikaan pinnallisuuden ja viihteellisyyden alle.
Suomi saa Nato-intoilija Alexander Stubbista entistäkin oikeistolaisemman ja militaristisemman ulkoministerin. Tämä on tekstiviestikohun merkittävin ja vakavin seuraus, ja tästä tulisi käydä myös julkista keskustelua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
