Äänestysaktiivisuus on laskenut Suomessa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana melko tasaisesti samaa tahtia uusliberalismin voittokulun kanssa. Demokratia on kaventunut hälyttävästi. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet, kun talouselämä ja pääoma ovat kaapanneet yhteiskunnallisen aloitteen itselleen.
Poikkeuksena laskevaan äänestysintoon ovat presidentinvaalit. Ne jaksavat yhä sytyttää ihmisiä äänestämään lähes entiseen malliin. Ei siten ole ihme, että presidentti-instituutiota vastaan on viime aikoina hyökätty voimakkaasti.
Valtamedia huutaa yhdessä kuorossa presidentin valtaoikeuksien kaventamisen puolesta. Perusteluna on käytetty muun muassa sitä, että nykyinen presidentti on kehdannut käyttää hänelle kuuluvaa valtaa esimerkiksi nimitysasioissa ja ulkopolitiikan johdossa, viimeksi EU:n Georgia-hätäkokouksessa.
Suosionsa sitkeästi säilyttänyt presidentti-instituutio on piikki lihassa Suomen Nato-intoilijoille ja muille lännettäjille. Kansalaisten enemmistön kantoja esimerkiksi Nato-asiassa myötäilevä nykyinen presidentti pitää sysätä syrjään, kun isot pojat (Stubb, Häkämies jne.) alkavat huseerata Suomea USA:n vasalliksi Natoon kansalaismielipiteestä vähääkään välittämättä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti