Elinkeinoelämän vaatimuksilla on taipumus mennä läpi tässä yhteiskunnassa. Nyt vaaditaan yhä suurempia veronkevennyksiä. Vaatimusta perustellaan uhkaavalla taantumalla. Perustelu tuntuu hullunkuriselta. Valtion tuloja pitää siis vähentää, kun taantuma uhkaa?
EK:n Leif Fagernäs esitti tutun argumentin, jonka mukaan verotulot itse asiassa kasvavat veronkevennysten ansiosta. Miten on, tilastoihmiset? Itse ajattelen, että verotulot tietenkin kasvavat, koska talouskin kasvaa - veronkevennyksistä huolimatta, ei niiden ansiosta.
Veronkevennykset ovat selkeästi uusliberalistista, bushilaista politiikkaa. Viime kädessä päämääränä on julkisen sektorin supistaminen. Vaatimukset veronkevennyksistä verhotaan kauniilla päämäärillä, kuten työllisyyden kohentaminen ja palveluiden turvaaminen.
Toisaalla teknologiateollisuus vaatii Suomeen vähintään kahta uutta ydinvoimalaa nyt rakenteilla olevan lisäksi. Se perustelee tarvetta teollisuuden edullisen sähkön tarpeella.
Teknologiateollisuuden matematiikka on perin kummallista. Se arvio sähköntarpeen kasvavan nykyisestä 90,3 terawattitunnista 107 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Rakenteilla olevan voimalan vuosituotanto on 13 terawattituntia, eli puuttumaan jää vuoteen 2020 mennessä 3,7 terawattituntia. Siis olettaen, että mitään muuta uutta sähköntuotantoa ei rakenneta.
Kuitenkin teknologiateollisuus vaatii vielä vähintään kahta uutta ydinvoimalaa. Jos oletetaan, että nämäkin olisivat 13 terawattitunnin voimaloita, olisi sähkökapasiteetti jo lähes 130 terawattituntia kahden uuden voimalan valmistuttua. Siis pelkästään lisäydinvoima mukaan luettuna.
Onko huikeiden lisäydinvoiman rakentamisvaatimusten taustalla pyrkimys tehdä Suomesta sähkön viejä? Missä on demokratia, kun elinkeinoelämä tuntuu sanelevan Suomessa harjoitettavan politiikan?
Mitään päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta pelottavan usein elinkeinoelämän vaatimukset muuttuvat todeksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti