Helsingin Sanomien anti-Venezuela-kampanja

14.8.2009 Espoo

Helsingin Sanomien ulkomaantoimitukselle, päätoimittajille sekä mielipide-sivuille:

Helsingin Sanomat on käsitellyt Latinalaisen Amerikan tilannetta viime päivinä tavanomaista enemmän. Tiistaina 11.8. uutisoitiin ulkomaansivuilla Venezuelan ja Kolumbian kiristyneistä väleistä otsikolla ”Venezuelan Chavez uhitteli jälleen sodalla”.

Toimittaja Johanna Kipon kirjoittamassa jutussa annettiin mielestämme alueen tilanteesta ja Chavezin puheista yksipuolinen ja vääristynyt kuva. Käsittääksemme Hugo Chavez ei ole ”uhitellut sodalla”, vaan ilmaissut useiden muiden Etelä-Amerikan johtajien ohella huolensa Yhdysvaltojen lisääntyvästä sotilaallisesta läsnäolosta Kolumbiassa, Yhdysvaltojen läheisessä liittolaismaassa. Asia nousi esille äskettäisessä Etelä-Amerikan unionin UNASUR:in kokouksessa Ecuadorissa.

Chavez pitää Yhdysvaltojen lisääntyvää sotilaallista läsnäoloa Venezuelan rajan tuntumassa uhkana oman maansa turvallisuudelle sekä laajemminkin koko eteläisen Amerikan yhtenäisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja demokratiakehitykselle. Chavez huomautti UNASUR:in kokouksessa, että äskettäinen sotilasvallankaappaus Hondurasissa sekä Yhdysvaltojen joukkojen lisääminen Kolumbiassa antavat huolestuttavan signaalin Yhdysvaltojen pyrkimyksistä alueella. Yhdysvallat ei ole nimittänyt Hondurasin presidentin Manuel Zelayan syrjäyttämistä ”vallankaappaukseksi”, eikä se ole lopettanut sotilaallista eikä muutakaan yhteistyötä Hondurasin kanssa Zelayan syrjäyttämisen jälkeen.

Chavezin mukaan nämä manööverit ovat osa ”takaisinvyörytystaktiikkaa”, jolla Yhdysvallat pyrkii kääntämään eteläisen Amerikan kehitystä taaksepäin alueen maiden itsemääräämisoikeuden ja demokratian edistymisen osalta.

Mielestämme Chavez on täysin oikeutetusti huolissaan Yhdysvaltojen lisääntyneestä aktiivisuudesta alueella. Pitkän hiljaiselon jälkeen – joka paradoksaalisesti ajoittui George W. Bushin kaudelle – Yhdysvallat näyttää jälleen kiinnostuneen alueesta, jota se on perinteisesti pitänyt omana ”takapihanaan”.

Yhdysvaltojen aktiivisuudesta alueella on erittäin ikäviä kokemuksia menneiltä vuosikymmeniltä: Lukuisia vallankaappauksia ja muita hämärätoimia, puuttumisia maiden sisäisiin asioihin, vaalien manipulointia jne. Chavezilla ja muilla alueen itsenäisillä johtajilla on siten todellakin syytä huoleen – tätä ei voi pitää ”sodalla uhitteluna”.

Maanantaina 10.8. HS:n ulkomaansivuilla käsiteltiin Ruotsin asevientiä. Toimittaja Antti Ämmälän kirjoittamassa jutussa todettiin, että ”ihmisoikeuksia rikkovia (Ruotsin) kauppakumppaneita ovat muun muassa Saudi-Arabia, Arabiemiirikunnat, Egypti, Oman, Brunei ja Venezuela.

Kysyisimme Helsingin Sanomien ulkomaantoimitukselta ja toimittaja Ämmälältä: Mitä ovat ne ihmisoikeusrikkomukset Venezuelassa, joihin jutussa viitataan? Epämääräiset heitot asiasta kun ovat omiaan luomaan virheellisiä mielikuvia lukijoissa. Näitä mielikuvia voi olla vaikea korjata, kun ne ovat kerran päässeet syntymään ihmisissä.

Tästä syystä vetoamme HS:n ulkomaantoimitukseen: Esittäkää väitteidenne tueksi todisteita ja faktoja. Ihmisoikeuksien rikkomisen sijaan Venezuelasta löytyy yllin kyllin todisteita muun muassa ihmisten sosiaalisten oikeuksien edistymisestä sekä vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisestä paikallisdemokratian kehittämisen myötä. Olisi suotavaa, että näistä asioista kerrottaisiin myös Helsingin Sanomien sivuilla. Muutoin on vaarana, että lukijoiden käsitys Venezuelasta ja sen kehityksestä muodostuu mielikuvien, ei tosiasioiden pohjalta.

Hands off Venezuela –Finland
Tommi Lievemaa, varapuheenjohtaja